huutelijapoika oli kaatunut mopollaan. olimme ihan paria päivää aiemmin ystäväni kanssa arvuutelleet, milloinkohan tuo kaatuminen tapahtuu, kun seurasimme pojan ajelua. ei kaatuminen ihan selvinpäin tapahtunut kuitenkaan, ja siitä sitten saimmekin kuulla. ilmeisesti hän ei nähnyt toisella silmällään mitään, sillä se oli muurautunut umpeen, ja toinen poski oli turvonnut ja pahoin naarmuilla. hän ei ollut hirveän kaunis näky - huutelijapojan ystävä näytti minulle kuvan pyytämättäni. eipä hän tainnut oikein ottaa opikseen ollenkaan, mutta olipahan hän poissa koulusta alkuviikon, mitä en toki pistänyt lainkaan pahakseni.

tällä viikolla vaihdoimme paikat luokassamme. huutelijapoika on yllättäen eturivissä keskellä - ja minä hänen oikealla puolellaan. istun jiin ja huutelijapojan välissä eturivissä. paikka ei ehkä ole kaikkein mukavin, sillä minut on eristetty ystävistäni melko tehokkaasti, ja minusta tuntuu ihan siltä, kuin istuisin kaikkien edessä. en haluaisi valittaa tästä, mutta - huutelijapoika haisee ihan mielettömän paljon tupakalle. en pidä siitä. onneksi en ole joutunut istumaan uudella paikallani turhan paljon, sillä olen juossut erilaisissa palavereissa koko viikon.

tämä kevät on ihan hirveä. ennen vappua pitäisi palauttaa vielä äidinkielen kirjallisuustyö (joka on minulla onneksi jo suhteellisen hanskassa), uskonnon tutkielma (en ole aloittanutkaan sitä vielä, tarkoitus olisi viikonloppuna) ja englannin aine (onneksi sanoja tarvitsee kirjoittaa vain noin sata). vapun jälkeisellä viikolla on kolmen kokeen (saksa, maantieto, ruotsi) lisäksi vielä saksan aineen palautus. siihen päälle vielä koulumme syntymäpäiväjuhlat ensi viikolla (jotka juonnan ja johon olen tekemässä lyhytelokuvaa) ja vappujuhlat huhtikuun viimeisenä (joita olen järjestämässä). oi kunpa osaisin joskus sanoa ei!

tänään teimme myös kurssivalinnat ensi vuodelle lukioon, ja samalla näimme, ketkä omalta yläasteeltamme hakevat tänne lukioon. jos laskuista unohdetaan noin kymmenen huipputyyppiä, saldo on melko tylsänlainen - hirveän hiljaisia ja värittömiä ihmisiä. onneksi sentään melkein kaikki hyvät ystäväni jäävät tänne kanssani!

muuten elämäni rullaa hyvin, kevät saa minut hyvälle tuulelle. pidän keväästä.

saimme kuukausiraportit perjantaina. voin sanoa, että kaikilla olleen kolmen koenumeron lisäksi huutelijapojan raportissa oli hieman muutakin. se meni melkein kolmannelle sivulle (!), ja oli täynnä huomautuksia kuten "istui pipo päässä tunnilla" tai "ei ollut työvälineitä mukana, makasi koko tunnin". alan olla yhä varmempi, ettei hän toukokuun viimeisenä saa päättötodistusta, sillä nyt varsinkin pitäisi vähän pinnistää. tosin, eipä minuakaan kiinnostaisi, mutta pakko on.

sitä samaa se on ollut viimeiset kaksi viikkoa. joka tunnilla; "mulla ei oo kirjoja mukana", "en varmaan ota pipoa pois" ja "jaksaa tehä jotain". toisaalta, olen kirjoittanut joitain hänen juttujaan ylöskin - niin päättömiä ne ovat. eivät aukene ehkä niille ollenkaan, mutta meidän koulumme oppilaille kyllä. eräällä matematiikan tunnilla hän pohti, miksei biltema voi olla öisin auki. ainakin biltemasta koulun multimediatarvikkeet ostava teknisen työn opettaja kuulemma asioisi siellä silloin.

en tiedä onko opetuksen taso koulussamme heikentynyt, vai olenko käynyt kärkkäämmäksi arvostelemaan saamamme koulutuksen tasoa, sillä osa opettajista on muuttunut todella ärsyttäviksi. emme oikeastaan saa lainkaan esimerkiksi yhteiskuntaopin opetusta - suurimman osan tunnista opettaja valittaa milloin mitäkin vaivaansa ja kertoo kuinka kauheasti hänellä on kokeita korjattavanaan, ja kun tuntia on viisi minuuttia jäljellä, hän huomaa, ettemme ole vielä tehneet mitään. niinpä hän esittää meille yhden kalvon, joka meidän kiireessä pitää kopioida vihkoihin, eikä kukaan pysty siinä samalla kuuntelemaan, kun hän selittää kalvon sisältöä. niinpä vihkomme on nyt täynnä ihmeellisiä käsitteitä, ja huomenna on koe. ajattelin valittaa ko. opettajasta ja eräästä toisesta opettajastamme rehtorille huomenna, ehkä keskusteltuani ensin kyseisten opettajien kanssa.

toivon todella, että jaksaisin pinnistää viimeiset viikot, vaikka kevät ja kaikki muu kiva houkuttaisikin. enää alle 40 päivää peruskoulua...