ruokana koulukiusausta.

tarinoita koulukiusaamisesta ja itsetunto-ongelmista kiusatun yläasteikäisen tytön silmin.

sunnuntai, toukokuu 18, 2008

koulumme kioskilla oleva pinkki aamukampa sen kertookin: 11 aamua enää jäljellä, sitten voin kirjoittaa "hei hei" luokan tauluun.

en tiedä, tullaanko huutelijapoikaa näkemään kevätjuhlassa lainkaan, ei ainakaan päättötodistus kourassa - niin monta nelosta uhkaa. äidinkieli, englanti, ruotsi ja matematiikka tulevat ensimmäisinä mieleen. enää kukaan luokastamme ei voi käsittää sitä, miksei hän tee tunneilla mitään. hän vain nuokkuu vieressäni eikä hänellä ole koskaan oppivälineitä mukanaan. vaikkei tunneilla aina kaikkea jännää tehdäkään, kyllä minun olisi mukavampaa tehdä opettajan antamia tehtäviä kuin vain maata pulpetilla - olisipahan edes jotain tekemistä!

opinto-ohjaajallamme on ollut viime aikoina kovasti asiaa huutelijapojan ystävälle, eikä minulla ole aavistustakaan miksi. hän on kyllä oikeasti fiksu poika ja menestyisi hyvin, jos lusmuaminen ei vain olisi niin paljon mukavampaa. nyt moni opettaja on ollut huolissaan hänestä, sillä juuri näinä kriittisinä viimeisinä viikkoina hän on muuttunut vielä välinpitämättömämmäksi, ja kaikki pelkäävät, että hänkin saa monet ehdot. mietin myös, liittyisivätkö opon juttutuokiot jotenkin pojan tulevaan kouluun. hän on hakenut käsittääkseni maansiirtoalalle, ja todella toivon, että hän sinne pääsee! kuten jo sanoin, hän on oikeasti fiksu ja osaa matematiikkaakin mielettömän hyvin, ja mukavakin hän on. siksi toivon kovasti, että hän pääsee sinne minne tahtookin.

enää meillä on yksi koe jäljellä, joka on huomenna. terveystiedon koe, johon meidän kuuluu lukea 70 sivua vitamiineista, yksinäisyydestä ja sukupuolitaudeista. viimeiset numerot ovat olleet muuten hyviä, mutta saksan aineen ja kokeen 9+ olivat minulle melko suuriakin pettymyksiä. olen ollut iloinen siitä, että olen saanut suunnilleen pidettyä tasoni yllä - moneen kertaan mainitsemani äidinkielen kirjailijakansio ja uskonnon tutkielma olivat menestyksiä (48 p./50 p. sekä 10).

viimeiset kaksi viikkoa ovat varmasti mielenkiintoisia, ja aion ottaa kaiken irti siitä, kun olemme vielä ihanan luokkamme kanssa yhdessä. tulen kaipaamaan jotain persoonia todella! toivottavasti lukioomme eksyy samanlaisia ihmisiä, joilla olisi yhtä pimeitä juttuja kuin muutamilla henkilöillä luokallamme.

ps. pääsin siihen tv-ohjelmaan mukaan!