musiikin ryhmällämme oli välituntikeikka keskiviikkona, ja jouduin laulamaan sielläkin. minua jännitti aika paljon, ja totta kai kiusaajani olivat paikalla. keikka meni ihan hyvin ottaen huomioon sen, kuinka vähän ehdimme harjoitella. vasta kotona tajusin, etten saanut mitään palautetta laulustani kiusaajiltani. sitä vastoin taas juuri ennen kuin aloitimme soittamaan apulannan armoa, ystäväni sai kuulla huutoja tyyliin 'hei oikeesti' ja 'jäätyy'. eräs toinen ystäväni otti koko keikan nauhalle ja meinaan aina suuttua, kun kuulen ne huudot sieltä, tuskin hänestäkään tuntui kauhean hyvältä siinä vaiheessa.

mielenkiintoista on kuulla, kuinka monet ehdot huutelijapoika saa. hän on ollut viime aikoina kyllä ihan kunnolla (tai no, hänen mittapuullaan kunnolla), mutten tiedä kuinka paljon se auttaa enää, hänellä on ollut kuitenkin kaksi jaksoa aikaa huonontaa numeroitaan. saimme tällä viikolla jopa kuulla hänen ja ystävänsä kirjallisuuspuheenvuorot, jotka me muut pidimme maaliskuussa.

koulua on enää viikko jäljellä - se on sekä harmi että hyvä asia. toisaalta on kauhean surku, etten näe enää mukavia ihmisiä enkä pääse opiskelemaan opettajien johdolla (joskin otin selville ensi vuonna opiskeltavat ruotsin kielioppiasiat ja ajattelin opiskella ne kesällä itsekseni), mutta saatan oikeastikin olla loman tarpeessa ja kesä voisi tehdä minulle ihan hyvää.

kevätjuhlassa esiinnymme ilmaisutaidon ryhmän kanssa, jännittävää nähdä mitä siitä tulee.

kävin kysymässä luokanvalvojaani opettajainhuoneesta, ja rinnakkaisluokan poikia istui penkillä opettajainhuoneen edessä. he ovat juuri niitä, jotka käyvät ruokavälitunnilla nurkan takana tupakalla, vetävät viikonloppuisin pään täyteen omatekoista kiljua eivätkä ole kuulleet äidin 'nyt pesulle heti!' -puheita moporassaustensa takaa. yksinkertaisesti pelkään heitä, samalla myös halveksin. kun lähdin opettajainhuoneen ovelta, sain kuulla monta ns. ruoskan iskua heidän suustaan. se on olevinaan joku heidän oma hauskuutensa; epämiellyttäviä ihmisiä 'ruoskitaan' minkä keretään. pakenin niin nopeasti paikalta kuin vain suinkin pystyin.

ilmaisutaidon ryhmämme tekee kevätjuhlaan suuren, noin kymmenminuuttisen spektaakkelin eläinten kiertokulusta. olen kirjoittanut keskimmäisen kolmesta kohtauksesta ja hyvin omaan tyyliini. tiistaina tunnilla luimme tekstejä läpi enkä kestänyt kuulla kuinka tekstiä raiskattiin hurjaa tahtia. yritin huomauttaa kuinka jotkin sanat pitää lukea ja kuinka tarkka persoonapronominien kanssa tulee olla, mutta kauhistelin silti. olin suhteellisen herkässä tilassa, ja tunnin jälkeisellä ruokatunnilla itkinkin aivan hervottomasti. sama toistui seuraavana aamuna: musiikin kaksoistunnin välitunnilla itkin enkä tiedä miksi. ehkä väsymystä, sillä viimeiset viikot ovat olleet raskaita. kaiken huippu oli se, kun musiikin opettajani sanoi kaikkien kuullen juuri ennen kuin lähdin luokasta "älä oo noin synkkä", ja näytti siltä kuin nauraisi vielä päälle. itkin vielä seuraavalla välitunnillakin.

sainkin kutsun sinne poliklinikalle jo tällä viikolla, aikani on kesäkuun alkupuolella. aika on minulle ja vanhemmilleni, mutten ole niinkään varma tahdonko isää paikalle. paikalla ovat sairaanhoitaja ja psykologi. aika on kolme päivää ennen kuin lähden rippileirille ja toivon, etten saa mitään kauheaa itkukohtausta siellä. ihan mukavaa, jos saan selville olenko oikeasti masentunut.

koulua on enää kaksi viikkoa - toisaalta tulen kauhean surulliseksi ja toisaalta huokaan helpotuksesta.

pidimme historian pistokokeemme maanantaina ja olin innoissani tarkastaessani niitä. en tiedä kuinka hyviä opettajia olimme, sillä keskiarvo oli 5½ eli 3.75 kahdeksasta pisteestä, joka oli maksimi. arvostelutaulukkoni kulki neljännespisteen välein, mutta olin suhteellisen lepsu antaessani pisteitä. 'kuka oli augusto pinochet?' -kysymykseen riitti vastaukseksi 'mies', jotta sai pisteen kahdesta mahdollisesta. kiusaajani kyllä huomautti minulle saamastaan viitosesta. ehkä hänen olisi vain pitänyt lukea.

kävin eilen parturissa leikkauttamassa hiuksiani aika radikaalisti : takaa lähti viitisen senttiä. nyt minulla on parturin mukaan 'pyöreä otsatukka ja kirvespolkka'. en ole vielä päättänyt pidänkö tästä vai en. minua kuitenkin pelotti ihan kauheasti mennä tänään kouluun ja kuulla kenen tahansa kommentti. usein se olikin sitä 'ai sää oot leikannut hiukses', mutta pyysin ettemme keskustelisi sen enempää hiuksistani. toinen kiusaajistani kuitenkin kiljaisi nimeni ja ilmeisesti jotain hiuksistani, mutten jaksanut kuunnella mitä hän sanoi. tuskin mitään kovin tärkeää, tavoilleen uskollisena hän olisi varmaankin vain nauranut sen naurun, jota vihaan yli kaiken.

pelasimme tänään pesäpalloa poikien kanssa. minusta se on hullua, sillä pojat eivät halua pelata kanssamme koska olemme huonoja emmekä me halua pelata poikien kanssa koska he ovat meitä sata kertaa parempia. emme edes uskalla ottaa palloa kiinni koska useat heistä lyövät niin lujaa. olin heittämässä palloa keskikentältä kotipesään kun heitin vahingossa etukentällä ollutta ystäväpoikaani päähän. hänen nenästään alkoi vuotaa verta ja menin hänen luokseen ja pyysin anteeksi ja sanoin sen olleen vahinko mutta hän sanoi ettei se haittaa. ilmeisesti verenvuoto saatiin tyrehtymään ja hän lähti kotiinsa. säikähdin tilannetta kamalasti ja olisin halunnut kaatua maahan itkemään. voitte kuvitella sainko kuulla kiusaajiltani vahingostani.

äitini suostui lähetteeseen keskussairaalan nuorisopsykiatriselle poliklinikalle ja kerroin tiistaina asiasta terveydenhoitajalle. lääkäri kirjoitti lähetteen ilmeisesti tällä viikolla, ja muutaman viikon sisään minun pitäisi saada kirje jossa on aikani poliklinikalle. minua hieman jännittää ja kauhistuttaa koska tämä kaikki on niin uutta.

onneksi kiusaajani eivät tulleet iltamiin, ja ilmeisesti vandrarenimme meni ihan hyvin. ainakin sain suhteellisen positiivisia kommentteja.

historian tuntimme meni oikeastaan aika hyvin. kiusaajalleni kävi aivan hyvin luokan paimentajan rooli, kun minä ja ystäväni opetimme. toivottavasti saimme tiedon perille, sillä aiomme pitää pistokokeen seuraavalla historian tunnilla. kiusaajani jopa teki jotain tunnilla, tarkasti tekemääni tehtävämonistetta luokan kanssa ja kierteli katsomassa missä vaiheessa kaikki ovat. olen tyytyväinen hänen työpanokseensa.

eräs ystäväni on tukioppilas, ja hän tutustutti eilen tulevia seiskoja kouluumme. hän kuvitteli siinä menevän koko päivän eikä siis ottanut liikuntavaatteita mukaan, eikä hänellä ollut kuin hame ja meillä oli tanssia. lainasin hänelle farkkujani ja sainkin kyllä kuulla siitä. farkut ovat kyllä minullekin löysät, ja ystäväni on pienempi kuin minä. aika moni huusi "mitkä noi on", johon ystäväni totta kai vastasi niiden olevan minun housuni. olisin tahtonut vain lysähtää maahan.

kävin terveydenhoitajan vastaanotolla keskiviikkoaamuna puhumassa siitä, onko minulla mahdollisesti masennusta. hän antoi minulle ajan lääkärille samaksi iltapäiväksi, ja lääkäri kehotti minua kysymään vanhemmiltani kirjoittaisiko terveydenhoitaja lähetteen nuorisopsykiatriselle poliklinikalle. siellä selvitettäisiin onko minulla masennusta ja miten sitä pitäisi kohdallani hoitaa. minusta se kuulostaa ihan hyvältä, en tiedä mitä mieltä vanhempani ovat. tapaan terveydenhoitajan uudestaan ensi viikon tiistaina.

ensi viikon keskiviikkona on koulullamme iltamat, joissa esitämme musiikin ryhmän kanssa nordmanin kappaleen vandraren enkä ole kertonut kuin muutamalle, että joudun laulamaan. minua vähän kauhistuttaa kuulenko siitä jotain.